Verkkojoen historiaa

"Morkosen ukko on avannut veräjän", sanottiin kirkolla, kun tuli kova pohjan purku. Verkkojoen kylän alkuna oli Morkosen metsänvartija- ja kestikievaritalo. Kylä saa nimensä Verkkojoesta, jonka alkulähteet ovat Verkkojärvissä ja Kainuun puolen vesissä. Kylää sivuaa myös ikivanha vesireitti Laatokalta Ouluun, jota käytti myös Simo Hurtta veronkeräysmatkoillaan.

Kylä tunnettiin ennen Kiusanmäkenä vyöryvän maa-aineksensa vuoksi rataa rakennettaessa 1930-luvulla. Verkkojoki nimitys vakiintui V. 1956 valmistuneen koulun myötä. Kylällä on myös suosittu nähtävyyskohde, Tavikosken hierinmylly.

Verkkojoen koulu

Verkkojoen koulupiiri perustettiin kunnanvaltuuston päätöksellä 16.3.1953. Kun koulurakennusta ei vielä ollut, aloitettiin koulunkäynti Surmakosken talon pirtissä 28.8.1954. Ensimmäisinä opettajina toimivat Tuomo Sairanen ja Paula Pirkko Koivunen. Koulussa aloitti opiskelun 42 oppilasta.

Samanaikaisesti kun Verkkojoen koulupiiriä perustettiin, alettiin suunnitella uuden koulurakennuksen rakentamista. Kunnanvaltuusto päätti koulun paikan maaliskuussa 1953 ja koulurakennukset valmistuivat vuoden 1955 aikana. Uusi koulu otettiin käyttöön kevätlukukaudella 1956 ja juhlalliset vihkiäiset järjestettiin syksyllä 28.10.1956.

» Tarkempi historiikki


Niin kuin monissa muissakin maaseutukouluissa oppilasmäärä alkoi laskea myös Verkkojoen koulussa ja koulun ovet sulkeutuivat. Viimeinen suvivirsi laulettiin keväällä 1982. Oppilaat siirtyivät Puukarin kouluun ja sen lakkauttamisen jälkeen Rumon kouluun.  Rumon koulu jäi Valtimon kunnan viimeiseksi sivukylän kouluksi, sillä sekin lakkautettiin keväällä 2006. Nyt kaikki oppilaat käyvät koulua Valtimon kirkonkylällä.